Jos haluat hypätä suoraan Helsingin Uutisten, Helsingin Sanomien ja Yleisradion vaalikonekysymyksiin vastauksineen,
voit kokeilla tästä:
HU HS YLE
Jos etsit erityisesti rakennusten ja luonnon tai katukuvan ja maiseman suojeluun, säilyttämiseen, käytössä ja kunnossa pitämiseen tai vaalimiseen liittyviä mielipiteitäni, koeta seuraavia linkkejä: HU-ymp. HS-ymp. YLE-ymp.
MTV3:n
| ja vastaukseni (jos olet niistä kiinnostunut, saat ne tästä helpommin kuin siitä koneesta): |
mies 62 v |
A. Perusarvot (kuvaile perusarvojasi oheisilla janoilla):
Kuvailen kertomalla.
1. " Koen itseni pikemmin koti-äidiksi tai koti-isäksi kuin tavoitteelliseksi uraihmiseksi. "
Huomattavasti enemmän. Tai sitten kulkuriksi.
2. " Uskon Jumalaan. "
Aika vähän siinä tavallisessa merkityksessä. Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos toiset uskovat ... kunhan käyttäytyvät ihmisiksi. On monenlaista uskoa. Ehkä on monenlaisia jumaliakin. Tai sitten ei.
PERUSTEELLISEMPI SELVITYS:
En oikeasti ymmärrä edes maailmankaikkeuden rakennetta, joten miten voisin tietää, mitä on ja mitä ei ole – tai mikä on kaiken tarkoitus ja merkitys?
Silti uskon, että kaikessa saattaa olla jokin tarkoitus ja merkitys -- uskon, koska minusta tuntuu siltä. Ainakin hetkittäin.
Voi myös olla, että me itse annamme merkityksen kaikelle. Voi olla, eikä se ole turhaa.
Arvelen, että periaatteessa kaikki on järjen avulla selitettävissä, mutta samalla myös mikä tahansa voi olla äärettömän ihmeellistä, jopa pyhää. Koska se tuntuu siltä.
Ihminen, joka torjuu "pyhän" kokemuksen, on tyhmä. Ihminen, joka leuhkii pyhyydellään, on ontto. Jossain siellä välissä olisi hyvä elää.
Minusta vauvan varpaat ja sateen lätinä ovat pyhiä juttuja. Jopa ilmastointilaitteen heikko suhina, joka muuttuu väsyneissä aivoissa sinfoniaorkesterin väreileväksi sointumatoksi, on sitä samaa.
Sekä rienaaminen että hiljentyminen ovat ainakin joskus tarpeen. On myös hyvä osata nauraa ja kunnioittaa yhtä aikaa. On hyvä nähdä monenlaisten selitysten mahdollisuus. Totuus ei ole vain yksi.. Olen tästä varsin varma.
Uskon, että ihmisissä keskimäärin -- jos olosuhteet sallivat sen -- on hiuksenhieno luontainen taipumus mieluummin ystävyyteen kuin vihollisuuteen toisiaan kohtaan. Tämä on enemmän uskoa kuin tietoa, sillä todistamaan en pysty.
Persoonalliseen jumal-olentoon jossakin ulkopuolellamme en jaksa uskoa. En edes vaivaa päätäni kysymyksellä, sillä se on minusta tyhjänpäiväinen.
Jokin suuri, käsittämätön ja hyvä kokemus -- ilo, valo, armo, myötätunto, ykseys, hilpeys -- on joka tapauksessa olemassa ja vaikuttaa meihin kaikkiin, niin uskon, milloin enemmän, milloin vähemmän.
Tästä ei oikeastaan voi puhua. Mitä vesikirppu voi sanoa valtamerestä?
Ja mitä muuta me voisimme tarvita?
En osaa kuvitella tarvitsevani saati kunnioittavani pikkumaista ja oikullista -- vaikkakin yliluonnollista -- ukkelia, joka suuttuu nimensä väärinlausumisesta. Jos sellainen jumala olisi olemassa, en tahtoisi tutustua.
En osaa kuvitella osallistumista "taivaan riemuun" tietoisena siitä, että jotkut toiset ovat kadotettuja tai kituvat. Me olemme niin avuttomia me ihmiset, pahimmatkin, että armahduksen kuolemassa on oltava täydellinen. Kaikki tai ei ketään.
En myöskään toivoisi persoonallisen jumalan ilmestyvän minulle. Sillä jos hän niin tekisi, mistä ihmeestä tietäisin, onko hän se, mikä väittää olevansa? Millä tarkistaisin hänen valtuutensa? Jos hän esimerkiksi käskisi minun lähteä oitis teurastamaan naapurikorttelin asukkaita, vastaisin -- jos minussa on yhtään miestä: "Mene pois, saatana!"
Mistä me ihmiset siis tiedämme, mikä on oikein ja mikä väärin?
Aivan vuorenvarmasti emme ikinä tiedäkään. Meidän on vain yritettävä päätellä tai arvata.
Voimme oppia toisiltamme tietoja, näkökohtia ja ajattelutapoja, lämpöä, päättävyyttä ja rohkeutta, mutta viime kädessä me valitsemme, mitä uskomme ja mikä tuntuu tärkeältä tai oikealta. Emme ehkä huomaa valitsevamme, mutta valitsemme silti.
Kun huomaamme valitsevamme, emme enää voi kiistää omaa vastuutamme siitä, miten elämme niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka meillä on. Vastuuta itsellemme ja sille, mitä haluamme olla.
Tiedän, että oma käytökseni muokkaa ainakin vähäsen maailmaa, jossa elän. Tiedän myös viihtyväni paremmin sellaisessa maailmassa, jossa muilla ei ole kovin paha olla.
Niinpä, jos minulla on jokin moraali, se nojaa tähän. Käsittääkseni en välttämättä tarvitse sen tueksi ulkopuolista käskijää tai vartijaa. Ymmärrän itse oman etuni tällä tavalla.
Huomatkaa sana "välttämättä". Vaikka jumalaan en uskoisikaan, uskon poliisiin -- siis kohtuullisen järjestyksen tarpeellisuuteen ja sen vaatimiin yhteisöllisiin toimiin. Huomatkaa myös sana "kohtuullinen". Ja huomatkaa varovainen virnistys.
Uskonsotia en halua käydä mutta en myöskään perata arkielämää kaikesta, mikä jotenkin viittaa uskontoihin. Se olisi älytöntä ja mahdotonta, vaikka jotkut kai sitäkin toivovat. Maailmanhistoria -- myös ja erityisesti maailman kulttuurihistoria -- on niin vahvasti kietoutunut uskontoihin, että kaavinnan jälkeen kaukalossa olisi kovin vähän jäljellä. Esimerkiksi kirkot ovat kyllä tulleet hyvin tutuiksi esiintymispaikkoina (kuoro). Ja tyypillisen katedraalikuoron ohjelmistosta vähintäänkin puolet on messuja. Messut taas välittävät inhimillisiä perustunteita muodollisesti uskonnollisen kaavan sisällä.
En osaa ärsyyntyä kirkonkelloista. Ja aamuyön rukouskutsu minareetista vetoaa minuun vahvasti.
Tämä oli hyvin pitkä selitys, mutta itsepähän esititte tällaisen kysymyksen. Minun kaltaisiani nimitetään agnostikoiksi: emme tiedä. Emme edes tavoittele tietoa jumalasta, sillä jumala, josta voisimme tietää jotakin, tuntuisi jumalaksi melko mitättömältä. Ja usko, jonka puitteissa rukoilisin jumalalta henkilökohtaista lottovoittoa tai vihollisteni nöyryyttämistä, tuntuisi uskoksi melko mitättömältä.
Niinpä olen voinut puhua vain kahdesta uskoa sivuavasta asiasta: syvistä kokemuksista ja moraalin perusteista.
Yritän lopuksi sitoa nuo kaksi aihetta yhteen. Sanoin, että ihminen -- tietoisesti tai tietämättään -- itse valitsee jossakin sisällään, mitä hän pitää totena ja oikeana. Ja että niin sen on pakko olla: tuon valinnan ulkoistaminen (papille, profeetalle, puolueelle, perheelle, pörssille...) on teeskentelyä ja pelkuruutta.
No itse ja itse ... sisällä ja sisällä ...? Enhän loppujen lopuksi tiedä, mitä meissä on kaikkein sisimpänä -- tai kuka asuu takahuoneessa viimeisen verhon takana.
Ks. myös OPETUKSIA: 2.
3. " Kirkossa käynti kuuluu tapoihini. "
Konsertti- ja myös esiintymispaikkoina (kuoro) ovat kyllä tulleet tutuiksi. Muuten harvemmin. Hiljentymispaikkoinakin ovat hyviä, kunhan ei ole puiseva luterilainen seremonia juuri menossa.
4. " Kaljalla käynti kuuluu tapoihini. "
Jos tällä tarkoitetaan osallistumista remuavaan hölynpölymetelöintiin niin kiitos ei.
B: Harrastukset (kuvaile...):
1. " Harrastan liikuntaa. "
Pyöräilystä, soutamisesta ja hiihtämisestä nautin sikapaljon silloin kun ehdin. Päivittäistä liikuntaa on lähinnä juokseminen ehtiäkseni bussiin tai raitiovaunuun...
2. " Luen kirjallisuutta. "
Tietokirjallisuus vie ajastani pääosan, sääli. Haluaisin ehtiä paljon enemmän. Mutta tietokirjallisuudenkaan ei tarvitse olla kirjallisuutena köyhää ja laihaa (eikä kaunokirjallisuuden irti maailmasta). Päällekkäiset totuudet voi usein kertoa parhaiten tarinoina, puolisepitteinä.
3. " Katselen mielelläni DVD:itä. "
(Vrt. jälkihuom.)
4. " Käyn lavatansseissa. "
En.
5. " Käyn teatterissa. "
6. " Käyn oopperassa. "
Tietokirjallisuus vie ajastani pääosan, sääli. Haluaisin ehtiä paljon enemmän. Mutta tietokirjallisuudenkaan ei tarvitse olla kirjallisuutena köyhää ja laihaa (eikä kaunokirjallisuuden irti maailmasta). Päällekkäiset totuudet voi usein kertoa parhaiten tarinoina, puolisepitteinä.
Jälkihuom.: Minulla ei ole tyypillistä päivää, tyypillistä viikkoa eikä tyypillistä vuotta. En voi kertoa, että "näin käytän aikani".
Elokuva-arkisto on ylivoimaisesti minulle tärkein kulttuurikanava. Ja samalla ylivoimaisesti tärkein maailman ymmärtämisen kanava.
Elokuvaa, joka on tarkoitettu isolta kankaalta nähtäväksi, en halua katsoa pieneltä näyttöruudulta. Se vain kertakaikkiaan ei toimi. Samaa kuin kuuntelisi sinfoniaorkesteria lämpiössä ja tulpat korvissa.
Vartavasten pieneen ruutuun tehtyä voi katsoa pieneltä ruudulta. Sitä vain tulee harvoin harrastetuksi.
Muita harrastuksia ja päähänpinttymiä: esim. rikkinäisten tavaroiden korjaaminen. Sen takia elänkin jatkuvasti rojun keskellä.
C: Arkiarvot (kuvaile ...):
1. " Internet on minulle tärkeä viestintämuoto. "
On.
2. " Todellisuuden ja elämän hallinta on nykyisin yhä vaikeampaa. "
"Todellisuuden ja elämän hallinta on nykyisin yhä vaikeampaa. " ... Mitä tuohon voi sanoa? Monet asiathan ovat nykyään tavattoman paljon helpompia kuin ennen – varsinkin tietotekniikan ansiosta. Mutta toisaalta ennen kukaan ei odottanut keneltäkään niitä suorituksia, joita nykyään suunnilleen kaikilta odotetaan. Elämän perusvalinnat ovat varmaan samoja kuin ennenkin.
Jokin rajaviiva kyllä ylitetään silloin, kun keski-ikäiseltä kuluu KAIKKI työaika uusien keinojen ja välineiden opetteluun. Silloinhan tuossa opettelussakaan ei oikeastaan ole enää mieltä. En välttämättä vastustaisi, jos yleismaailmallisesti päätettäisiin viettää pari epäinnovatiivista kilpailuvapaata vuotta. Tosin arvaan kyllä, että miljoonat aivot silloinkin kiihkeästi mutta salaa suunnittelisivat uusia toisiaan vastaan taistelevia järjestelmiä, jotka julkistamisensa jälkeen vaatisivat koko maailmalta taas suunnattomasti opettelua...
3. " Holhoaminen on mennyt liian pitkälle. Ihmisten pitää myös kantaa vastuu itsestään. "
Tähän kysymykseen voi vastata ihan mitä tahansa, ja se voidaan aina tulkita väärin, oman maun mukaan. Yritän arvailla sitä asennejakaumaa, joka tällä hetkellä vallitsee, ja omaa paikkaani suhteessa siihen. Se on erittäin höttöinen lähtökohta. Parempaakaan ei ole tarjolla.
Auttaminen tai tukeminen vaatii taitoa. Heitteille jättäminen on pahin moka ja rikos. Mutta kun ihminen – lapsi tai aikuinen – on nousemassa omille jaloilleen, hänen on annettava nousta. Tukipyörät on irrotettava silloin ja juuri silloin, kun niitä ei enää tarvita.
Tätä ei saa käyttää puolusteluna piittaamattomuudelle. Tämän sanoo mies, joka nauttii työkyvyttömyyseläkettä mielialahäiriöiden – masennustaipumuksen – vuoksi. Kovasti olen välillä halunnut irrottaa tukipyöräni, mutta tässä yhä olen. Kiitos, yhteiskunta. Kiitos, että olen hengissä. Yritän kyllä tehdä jotain kuitatakseni elantoni.
4. " Usko[n] ydinperheeseen. "
Ei minulla ole mitään ydinperhettä vastaan, mutta elämä oikeasti on aika monimuotoista, ja uskon ihmisten onnellisuuden olevan suurinta silloin, kun tuo monimuotoisuus tunnustetaan.
Sitä paitsi ydinperhe on kovin moderni keksintö. Ei mikään vanha ja koeteltu juttu. Ennen sukupolvet ja kyläyhteisöt (tai korttelit) asuivat ja elivät paljon enemmän yhdessä kuin nyt. Se oli lapsille parempaa aikaa.
Lapsi tarvitsee lähelleen lämpimiä tervejärkisiä aikuisia. Toki on hyvä, jos omat vanhemmat kuuluvat näihin, mutta niin ei aina ole. Silloin "ydinperhekeskeisyys" onkin samaa kuin lasten heitteillejättö.
5. "Viihdyn sinkkuna/eronneena. " (Jos olet parisuhteessa, voit jättää vastaamatta kysymykseen klikkaamalla en-osaa-sanoa-nappia.)
Rakastan parisuhteita. Haluan niitä paljon.
Jos väitän, että äskeinen on pelkästään kevyt ja kiva heitto, valehtelen raskaasti.
Ja jos yritän muutamalla sanalla kertoa jotakin, minkä saattaisitte ymmärtää, epäonnistun erittäin todennäköisesti. Yritän silti.
Uskon, että kun säännöt ovat selvät ja jyrkät, elämä on monille ihmisille helpointa, ehkä useimmille. Mutta jotkut aina maksavat siitä kalliisti. Ne jotka eivät sopeudu.
Toivon, että olisin aiheuttanut enemmän kipua itselleni kuin toisille, mutta en voi olla varma.
Katsokaa vanhoja Jean Renoir'n leffoja, jos voitte. Minua ne lohduttavat ja kertovat, että ainakin joku joskus on ajatellut elämää samalla tavoin.
D: Vaalit (Oletko samaa vai eri mieltä seuraavista vaaleja koskevista väittämistä?)
1. " Kuntavaalit ovat yksittäiselle ihmiselle tärkeämmät kuin eduskuntavaalit. "
"yksittäiselle ihmiselle..?" Riippuu siitä, mitä se yksittäinen ihminen pitää tärkeänä ja mistä se välittää. Jos se välittää vain omasta navastaan (ja omasta autostaan) asia varmaankin on näin.
Vaan jos se välittää siitä, millaisessa maailmassa sen omat lapsenlapset elävät (puhumattakaan toisten lapsenlapsista, jotka saattavat olla samoja) asia näyttää toisenlaiselta.
Merkitsin kuitenkin olevani jossain määrin samaa mieltä, koska kunnan päätökset vaikuttavat meihin välittömämmin ja nopeammin kuin vaikkapa eduskunnan. Sitä paitsi kuntakin voi tehdä maailmanlaajuisesti vaikuttavia aloitteita, jos se haluaa ja ymmärtää.
2. " Kuntien johtoon tulisi valita pormestarit suoralla kansanvaalilla. "
Ei kiinnosta kauheasti. Ehkäpä se antaisi vähän nykyistä enemmän mahdollisuuksia radikaaleihin ratkaisuihin, kun joku voisi saada "yllättävästi" valtaa vanhan jähmäkoneiston ohi.
Huomatkaa, että jähmäkoneisto on jähmeä SUHTEESSA AJATTELUTAPOIHIN JA PELISÄÄNTÖIHIN. Tämä ei mitenkään estä sitä "tekojen tasolla" repimästä vanhaa maailmaa rikki ja tuhoamasta tulevaa.
3. " Vaalirahoituksella on vaikutettu mm. kuntani kaavoitusratkaisuihin. "
Miksi kukaan antaisi isoja rahoja puolueiden ja kärkiehdokkaiden tukemiseen -- vieläpä keskenään kilpailevien suurimpien puolueiden tukemiseen -- ellei mitään vastapalvelusta (tai "myönteistä suhtautumista") odotettaisi? Kolmekymmentä vuotta sitten Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta koostui lähes kokonaan rakennusliikkeiden ja kauppaketjujen edustajista, ja vaikka sidokset eivät olisi tänään yhtä näkyviä, asioilla on yhä taipumus yllättäen kääntyä suuren rahan toivomalle tolalle.
4. " Kunnallisvaaliehdokkaiden tulee julkistaa kaikki vaalirahoituksensa. "
Haluaisinpa kuulla hyväksyttävän perustelun tätä vastaan.
Toistaiseksi olen maksanut tai sitoutunut maksamaan puolueelle 120 e (valokuvasta, yhdestä isosta ilmoituksesta sekä muista yleiskuluista), 80 e kotisivuni olemassaolosta (yritän itse opetella päivittämään sitä) sekä 50 e Itä-Helsingin vihreille yhdestä yhteisilmoituksesta. Tässä on tähän mennessä kaikki, enkä usko summan paljon nousevan. Joka penni tulee omasta taskustani, jonne ne ovat kertyneet työkyvyttömyyseläkkeestäni (se on oma tarinansa).
Jos minulla olisi enemmän rahaa, käyttäisin sen mieluummin johonkin muuhun. Tässä siis tiedot minun osaltani. (Ohhoh: äsken taisin luvata vielä 150 e Voima-lehdelle.)
5. " Perinteisten puolueiden yhteistyö kunnassani on edistänyt kuntani hyvinvointia. "
Mitä kukin hyvinvointina pitää? Perinteinen aseveliakseli on useimmissa Suomen kaupungeissa pitänyt paljon parempaa huolta autoista ja -- sanottakoon ruma sana: kerskakulutuksen kohteista -- kuin todella apua ja tukea tarvitsevista ihmisistä. Maaseudulla kepu on tehnyt sen saman kokoomuksen kanssa, ja rannikkopitäjissä sfp on mukana juonessa.
En tarkoita, että vihreä puolue olisi jotenkin ennalta suojattu turmeltumista vastaan, mutta toistaiseksi sen piirissä on sentään paljon enemmän tosiyritystä kuin näiden "perinteisten".
E: Kuntani talous (Oletko ...)
1. " Kuntaliitokset ovat hyvä ratkaisu kuntien taloudelliseen ahdinkoon. "
Riippuu varmaankin tapauksesta.
2. " Olen valmis kuntaliitokseen/-liitoksiin oman kuntani kohdalla. "
Ehdottomasti! Mihin liitytään?
Espooseen, Vantaaseen vai Kauniaisiin? Tai niihin kaikkiin? Mahdollisesti vielä Kirkkonummeen, Vihtiin, Nurmijärveen, Tuusulaan, Keravaan, Järvenpäähän ja Sipooseen? Tai sitäkin isompaan seutukuntaan -- minun puolestani -- kunhan ei syödä Turkua eikä Tamperetta.
Kannatan melkein mitä tahansa vaihtoehtoa nykytilanteeseen verrattuna. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kuin kolme toisiinsa kiinnikasvanutta norsua, joista yksi on nielaissut lilliputin. Kaiken aikaa nämä norsut rimpuilevat ja tömistelevät, eikä siinä ole järjen häivää. Tarvitaan SUURKAUPUNKISEUDUN OMA SUORA HALLINTO vaaleineen ja valtuustoineen.
Mutta SAMAAN AIKAAN Helsinki, Espoo ja Vantaa on pilkottava pienemmiksi "LÄHIKAUPUNGEIKSI", joilla myös on vaalinsa ja valtuustonsa sekä ennalta määrättyjen perusteiden mukainen osuus seutuhallinnon keräämistä verotuloista.
Kummallakin tasolla olkoon omat selvät tehtävänsä. Seutuvaltuusto päättää maankäytön, liikenteen ja asuntopolitiikan suurista linjoista, samoin erikoissairaanhoidosta, koulutusyhteistyöstä ja teknisestä yhdyskuntahuollosta silloin, kun se on järkevää toteuttaa suurina hankkeina. Lähikaupungit päättävät itsenäisesti oman mittakaavansa asioista (yksityiskohtainen maankäyttö ja rakentamisen valvonta, yleiset työt, koulut, päiväkodit, terveysasemat, paikallisten yhdistysten ja harrastusten tukeminen...).
Tässä ei ole mitään utopiaa eikä epärealismia. Tällä tavoin suurkaupungit on yleensä maailmalla järjestetty.
Tämän tärkein hyöty on repivän kilpailun loppuminen. Nyt kilpaillaan hysteerisesti pääkonttoreista ja hyvistä veronmaksajista. Huonoja veronmaksajia yritetään vaivihkaa sysiä naapurin puolelle. Jos tämä on reilua peliä, minä olen hevonen.
Olen kauan yrittänyt kysellä, mutta en ole löytänyt suurelle uudistukselle muuta todellista estettä kuin kunnallispoliitikkojen välisen omituisen kaunan ja yleisen pelon muutoksia kohtaan. Ja taas kerran on kysymys vain muutoksista PELISÄÄNNÖISSÄ JA VALTARAKENTEISSA. Siitä, että näkyvä ja kouraantuntuva maailmamme myllertyy ja pirstoutuu, ei monikaan ole samalla tavoin huolissaan.
3. " Hyväksyn kuntien pakkoliitokset. "
Hyväksyn, jos vaihtoehtona ei ole mitään parempaa. Ainakaan Helsingin seudulla ei ole. Mutta muistakaa, että samaan pakettiin kuuluu myös norsukuntien pilkkominen pienemmiksi "lähikaupungeiksi".
4. " On hyödyllisempää turvata kuntien palvelut verotuloilla kuin keventää kunnallisverotusta. "
Väärä säästäminen -- varsinkin sosiaalitoimessa -- tulee järkyttävän kalliiksi myöhemmin. Sekä inhimillisesti että rahassa mitattuna.
5. " Kunnassani on tarvetta kunnallisveron korottamiseen jotta palvelut saadaan hoidetuiksi. "
Luulenpa olevan, ja monien kyselyjen mukaan tavalliset ihmiset (kuntalaiset, veronmaksajat) ovat samaa mieltä.
Mutta ne "parhaat veronmaksajat" saattavat silloin paeta halvemman äyrin naapurikuntiin. Minusta se on epäreilua. Tämä on yksi seutu, yksi asuntomarkkina-, työssäkäynti- ja asiointialue, sitä ei kukaan voi kiistää. Täällä tarvitaan yksi yhteinen veroäyri ja yksi verojen keräyskassa, josta sitten sovittujen sääntöjen mukaan jaetaan pääosa verotuloista lähikaupungeille.
6. " Kunnassani kunnallisvero on jo liian korkea. "
Sama kysymys toisinpäin. Ääliötesti?
F: Kuntani palvelut (Oletko ...)
1. " Kunnassani on syytä pelätä vanhenemista, koska kunnallani ei ole varaa huolehtia asianmukaisesti iäkkäistä ihmisistä. "
En nyt vielä kovin pelkää. Pidän Helsinkiä jotenkin sivistyneenä kuntana monessa asiassa. Mutta käsittääkseni moni pelkää eikä ehkä syyttä.
2. " Kunnassani pitää rohkeammin toteuttaa kunnallisten palvelujen yksityistämistä. "
Yksityisiä palveluja tarvitaan vertailukohtana, haastajana ja kokeilukenttänä, mutta niiden varaan ei saa jättäytyä.
3. " Kunnassani palvelujen yksityistäminen on viety liian pitkälle. "
Mahdollisesti.
4. " Yksityiset terveyspalvelut ovat tasokkaampia kuin kuntani tarjoamat julkiset terveydenhoitopalvelut. "
Enpä sanoisi.
5. " Palvelujen turvaamiseksi olen valmis palvelumaksujen korottamiseen. "
Vain äärimmäisessä hädässä. On kuitenkin parempi -- myös yhteiskunnalle -- että ihmiset tulevat tutkimuksiin tai hoidettaviksi ajoissa.
6. " Kannatan kaikille maksutonta kunnallista lasten päivähoitoa tulorajoista riippumatta. "
Periaatteessa tulojen tasaaminen pitäisi hoitaa verotuksella ja perustulolla eikä työntämällä porrastusta kaikkiin maksuihin. Jos kuitenkin porrastetaan, syyn pitäisi löytyä porrastuksen todennäköisistä vaikutuksista.
Useimmissa tapauksissa pitäisin maksutonta päivähoitoa hyvänä, sillä mahdollisuus päivittäiseen oleskeluun oletettavasti jotenkin täyspäisessä ja tervehenkisessä seurassa on etu, jonka mielelläni soisin jokaiselle lapselle. (Ainakin omien lasteni osalta olen siitä hyvin kiitollinen.)
Mutta jos ryhmät ovat liian suuria ja hoitajat loppuun rääkättyjä, hyväksyn pakon edessä mieluummin maksun kuin tilanteen ennallaan jatkumisen.
Hyvätuloisimpien uraihmisten kohdalla tuntuva päivähoitomaksu -- pakollisen hoitovapaan ohella -- kenties hiukan kannustaisi todella olemaan jossakin vaiheessa myös kotona eikä aina lennossa.
Nämä ovat vain näkökohtia. Jos joudun päättämään asiasta, yritän hankkia enemmän tietoja ja varmistaa monta seikkaa. Päätöksenteko on sellaista. Näkökohtia on aina enemmän kuin yksi.
7. " Kunnassani on panostettu tarpeettoman paljon urheilu- ja/tai kulttuurirakentamiseen. "
Hmm. Huippu-urheilu ei kiinnosta minua pätkääkään, tavallisen kansan kuntoilu kyllä.
Musiikki on elämäni tärkeimpiä asioita, mutta voi olla, etten ikinä jalallani astu tulevaan Musiikkitaloon. Kaiken kansan rakastamien makasiinien hävittäminen sen tieltä oli rikos, jota en anna anteeksi enkä unohda.
8. " Kirjastopalvelut täytyy saattaa maksullisiksi. "
Kahjo ajatus. Suunnilleen yhtä välkky kuin olisi neuvolatoiminnan muuttaminen maksulliseksi. Vihaako joku jossain sivistystä ja valistusta?
Osaan kuvitella, että säästyneillä rahoilla ostettaisiin kansalle ilmaista bensaa ja perunalastuja tai lentolippuja lätkämatseihin maailman toiselle puolelle.
9. " Koulujen iltapäiväkerhot on tehtävä pakollisiksi ja kunnan korvattaviksi. "
Pakollisiksi järjestää -- ei kai sentään osallistua?
G: Kuntani elinympäristö[nä] (Oletko ...)
1. " Kuntani on turvallinen paikka elää. "
En minä täällä mitään pelkää, mutta olen kuullut joidenkuiden pelkäävän. Väkivaltaa, varkauksia, outoja ihmisiä... Moni pelko on turha, muutamat aiheellisia. Aina kannattaa keskustella -- ja tutustua. Eniten TODELLISTA pelättävää olisi varmaankin autoissa.
2. " Kuntani tarjoaa minulle riittävän ammatillisen ja muun kehittymismahdollisuuden. Olen tyytyväinen täällä. "
Jos en täältä jotain löydä, mistä sitten?
3. " Koen maahanmuuttajatilanteen ongelmalliseksi kunnassani. "
Ei mene jakeluun. Vrt. kohta 1.
4. " Ympäristön suojelua koskevia määräyksiä ja tavoitteita on noudatettava kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta. "
Sama juttu kuin sosiaalitoimessa: tämän päivän tyhmät säästöt maksetaan katkerasti myöhemmin.
5. " Olen huolissani lasten koulunkäynnin ja sivistymisen tasosta kunnassani. "
Olen huolissani koulujen ja kaupunginosien eriytymisestä -- luokkayhteiskunnan uudelleensyntymisestä.
6. " Toivo Sukarin kehittämät Ideapark-tyyppiset suurkeskukset auttavat pienempiäkin kuntia ja alueita kehittymään. "
Tuskin pystyn keksimään pimeämpää ja tuhoisampaa ideaa kuin pelkästään moottoriteihin ja autoiluun perustuvat jättimyymälät keskellä ei-mitään. Ne tappavat satavarmasti valtavan määrän kohtuullisen kokoisia myymälöitä siellä, missä ihmiset asuvat, ja lisäksi ne pilaavat jopa sen ei-minkään, mihin niitä sirotellaan.
Joku näyttää yhä luulevan, että ihmisten ostovoima on ehtymätön luonnonvara -- tai teeskentelee ja uskottelee lahjakkaasti.
Ja jos näitä tällaisia kaavoituspäätöksiä ei ole ostettu rahalla, minä olen kirahvi.
Kernaimmin lähettäisin Sukarin ideoineen kehittämään mönkijäpuistoa Marsiin.
Helsingin Uutisten kysymykset |
ja taas minun vastaukseni sekä painokertoimet (+/o/–) |
1. Helsingin kaupunginvaltuutetuille maksetaan nyt palkkiota 235 euroa jokaisesta kokouksesta. Lisäksi esimerkiksi valtuuston ja hallituksen puheenjohtajille maksetaan 6 970 euron vuosipalkkiot. Pitäisikö luottamustoimista maksettavia palkkioita korottaa / pitää ennallaan / laskea?
Ennallaan, painoarvo o.
Varmaan saisi pisteitä, jos vastaisi että pitää laskea. En kuitenkaan viitsi nuoleskella. Jos homman ottaa tosissaan, se vaatii paljon perehtymistä. Sitä paitsi nuo ovat bruttosummia. Niistä menee puolueverokin. Minusta se on oikein. Millä muuten hankittaisiin sihteerit ja muu taustatyö?
2. Käsi sydämelle, kierrätätkö jätteesi, esimerkiksi biojätteesi, oikein?
Kyllä, painoarvo +.
Käsi on sydämellä. Luultavasti olen liiankin nuuka, sillä haluan korjata kaiken rikkimenneen niin kauan kuin se ikinä on mahdollista. Sen takia elän romujen ja riepujen keskellä. Tuli jo Maikkarillekin mainituksi.
3. Mitä Helsingin pitäisi tehdä yleistyvälle kerjäläisongelmalle:
(a) auttaa Suomeen saapuneita kerjäläisiä mm. tutkimalla mahdollisuuksia tarjota heille asuntoja ja työtä
(b) auttaa köyhiä mahdollisuuksien mukaan heidän kotimaassaan
(c) maksaa heille paluulippu kotimaahansa
(d) yrittää estää kerjäläisten saapuminen maahan
(e) erillisiä toimenpiteitä ei tarvita?
(b), painoarvo +.
Parhaiten kai auttaisimme, jos muuttaisimme – jotkut meistä – sinne, mistä nämä syrjityt kerjäläiset tulevat, elämään heidän kanssaan, rohkaisemaan heitä monenlaisissa aloitteissa ja samalla kamppailemaan heidän oikeuksiensa puolesta. ... Toiseksi parasta olisi kohentaa heidän olojaan EU:n avulla ja arvovallalla. ... Kolmas keino on auttaa tänne saapuneita täällä. Ei paapomalla (ja kaikkein vähiten minnekään sulkemalla) vaan kouluttamalla. Varmasti jotkut heistä palaisivat lähtömaihinsa ja osaisivat silloin jo itse auttaa kaltaisiaan auttamaan itseään ja pitämään puoliaan.
4. Joissakin kouluissa on rajoitettu joululaulujen ja suvivirren esittämistä maahanmuuttajataustaisten uskonnon kunnioittamiseksi. Miten eri uskontokuntiin kuuluvia tulisi kohdella kouluissa?
(a) Tunnustukselliset, kristilliset tavat tulisi poistaa kouluista.
(b) Eri uskontokuntien tapoja pitää ottaa kouluissa käytäntöön tasapuolisuuden turvaamiseksi.
(c) En osaa sanoa.
(d) Jouluperinteet ja suvivirsi eivät uhkaa tasa-arvoa kouluissa.
(e) Vanhat kristilliset perinteet tulee kouluissa säilyttää sellaisinaan.
(b), painoarvo +.
Kaiken uskontoihin viittaavan kitkeminen yhteisestä elämästämme on naurettava yritys ja edustaa itse asiassa ateistista fundamentalismia, joka ei kestä rinnallaan muita totuuksia – tai edes muita ajatuksia ja tunteita. Jos tuossa yrityksessä onnistuttaisiin, suuri osa koko ihmiskunnan kulttuurihistoriasta menisi pesuveden mukana. Sanon tämän agnostikkona, joka ei halua kiivailla sellaisesta, mitä en mitenkään voi todella tietää. Ihmisoikeuksista en tahdo tinkiä, muuten toivon suvaitsevuutta. Vrt. MTV3 kysymykset A2 ja A3.
5. Joissain päiväkodeissa ja koululuokissa jo valtaosa lapsista on ulkomaalaistaustaisia. Pitäisikö kaupungin puuttua aktiivisemmin maahanmuuttajaväestön sijoittumiseen tasaisemmin eri alueille?
(a) Kyllä.
(b) Ehkä/En osaa sanoa.
(b) Ei, asia ei ole ongelma, tai se ratkeaa muilla kuin kaupungin toimilla.
Tämä riippuu olennaisesti siitä, haluavatko maahanmuuttajat itse toistensa lähelle vai eivät. Jos kysymys on sisällissotien pakolaisista, voi olla, etteivät halua. Voi myös olla toisin. Parasta on, jos maahanmuuttajat sekä säilyttävät yhteyden toisiinsa ja omaan kulttuuritaustaansa että pääsevät helposti kosketukseen meidän – perusväestön – kanssa.
Keskittymisessä sinänsä ei ole mitään kauheata. Eihän minua sekään harmita, että ruotsinkielisiä on enemmän Tammisaaressa kuin Tampereella.
6. Pitäisikö 50-150 tuulimyllystä koostuva tuulivoimalapuisto rakentaa Helsingin edustalle?
(a) Kyllä.
(b) Ehkä/En osaa sanoa.
(c) Ei, tuulivoimalapuistolle tulisi etsiä sijoituspaikka jostain muualta.
(d) Ei, tuulivoimaa ei tarvitse lisätä.
Kyllä, painoarvo o.
Kernaasti, vaikkapa ihan esittely- ja markkinointimielessä... kuitenkin kahdella varauksella: (1) Täytyy olla kohtuullisen varmaa, että sijoitus on kohtuullisen kannattava. Muuten hanke kääntyy tarkoitustaan vastaan. (2) Ei saa käydä niinkään, että selvästi vielä kannattavampi tuulipuisto jossakin muualla (esim. Selkämeren matalikoilla) jää tämän takia toteutumatta. Vrt. HS 19 ja Yle 3.
7. Helsingin tavoite on edistää pyöräilyä. Pitäisikö kaupungin virkamiesten käytössä olevat työsuhdeautot korvata työsuhdematkalipulla tai -polkupyörillä?
(a) Kyllä.
(b) Ehkä/En osaa sanoa.
(c) Ei.
Kyllä, painoarvo o.
Mainio ajatus – se nimittäin voisi vaikuttaa terveellisesti ylimpien päättäjien ajattelutapaan. Poikkeustilanteissa pääsee taksilla (siis jos on tosiaan pakko).
8. Helsingin kaupunki tukee joukkoliikenteen lipun hintoja vajaalla 50 prosentilla, joka maksaa yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Miten kaupungin tulisi tukea joukkoliikenteen lipun hintaa?
(a) Ei lainkaan.
(b) Nykyistä vähemmän.
(c) Nykyiseen tapaan.
(d) Nykyistä enemmän.
(e) Niin paljon, että joukkoliikenne olisi maksutonta.
(d), painoarvo +!
Vastaisin "niin paljon että joukkoliikenne olisi maksutonta" ellen olisi kyynisesti varma siitä, että tämä samalla merkitsisi joukkoliikenteen kuristamista. Jos yksi bussi ajaa kerran päivässä jostakin jonnekin, helppohan se on tehdä maksuttomaksi. Ehdottomasti tärkeintä kuitenkin on joukkoliikenteen palvelukyky – joka samalla merkitsee sen kilpailukykyä suhteessa yksityisautoiluun. Teen varmasti kaikkeni, jotta joukkoliikenteen tukea lisättäisiin rajusti ... mutta vastustajia riittää. Vrt. HS 5 ja Yle 18.
9. Pitäisikö yksi ja sama joukkoliikenteen lipun hinta ottaa käyttöön koko pääkaupunkiseudulla?
(a) Kyllä.
(b) Ehkä/En osaa sanoa.
(c) Ei.
Kyllä, painoarvo +.
Minusta tämä olisi järkevää nimenomaan pyrittäessä siirtämään autoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi. Sitä paitsi se olisi reilua: miksi minun matkani Vuosaaresta Erottajalle tai Pasilaan tai Lauttasaareen maksaa vähemmän kuin matka Kauklahdesta näihin samoihin paikkoihin? ... Tästä riippumatta saattaisi olla järkevää lisäksi myydä automaateissa halvahkoja raidekertalippuja, jotka ohjaisivat satunnaisia matkustajia lähijunan, metron ja raitiovaunun käyttäjiksi. Se olisi "aloittelijan täky".
10. Tarvitaanko pääkaupunkiseudulle ruuhkamaksuja?
(a) Ruuhkamaksuja ei tarvita.
(b) Ehkä/En osaa sanoa.
(c) Kyllä, Helsingin keskustaan.
(d) Kyllä, Kehä I:lle ja Kehä III:lle.
(e) Kyllä, pääkaupunkiseudun sisääntuloväylille Espoon ja Vantaan rajoille.
(e), painoarvo +.
JÄRJETTÖMÄSTI LAADITTU kysymys, kun pakotetaan valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta – keskusta, kehät ja sisääntulotiet – jotka KAIKKI OVAT OIKEIN!
Merkitsen valinnakseni viimeksi mainitun pelkästään jouduttaakseni kaupunkien yhtymistä tai ainakin yhteisen liikennepolitiikan omaksumista. Vrt. HS 1 ja Yle 1.
11. Ylipormestari Jussi Pajunen hellii ajatusta tunnelin rakentamisesta Tallinnan ja Helsingin välille. Kuinka ajankohtainen hanke mielestäsi on?
(a) Tunneli on rakennettava lähimmän 5-10 vuoden aikana.
(b) Tunneli on rakennettava 10-25 vuoden aikana.
(c) En osaa sanoa.
(e) Tunnelin rakentamisessa ei ole järkeä.
(b), painoarvo +.
TÄMÄKIN ON MIELETÖN KYSYMYS, koska ei mainita, puhutaanko rautatie- vai maantietunnelista. VIIMEKSI MAINITTUA VASTUSTAN ehdottomasti, rautatietunneli sitä vastoin saattaa olla HYVINKIN harkitsemisen arvoinen joko pian ... tai sitten myöhemmin. Asia riippuu varsin voimakkaasti Viron rautateiden tilasta (ne on yksityistetty ja päästetty retuperälle). Ensi vaiheessa suosittelen junalauttoja.
12. Perheillä on nykyisin rajoittamaton oikeus lasten kunnalliseen päivähoitoon. Pitäisikö lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoittaa?
(a) Ei, päivähoito-oikeus on säilytettävä nykyisellään.
(b) Ehkä/En osaa sanoa.
(c) Kyllä, hoito-oikeus voidaan rajoittaa osapäiväiseksi, jos toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona.
(d) Kyllä, hoito-oikeutta ei pitäisi antaa perheille, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona.
(f) Kyllä, lakiin perustuva päivähoito-oikeus on purettava ja annettava kunnille harkintavalta lasten päivähoidon järjestämisen laajuudesta ja tasosta.
(a), painoarvo +.
Ikävä sanoa, mutta kaikki vanhemmat eivät ole parasta mahdollista kokopäiväseuraa pienille lapsilleen. Päivähoitomahdollisuus on eräänlainen turvallisuustekijä lapsille. Vähän kuin lastenneuvolan jatke. En tarkoita, että lapsia pitäisi sinne väkisin retuuttaa, jos muuten kaikki on hyvin. Vrt. HS 4 ja Yle 11.
13. Ensisijaista vanhusten hoidon turvaamisessa on:
(a) Kunnallisten vanhainkoti- ja muiden laitospaikkojen riittävän tarjonnan turvaaminen.
(b) Kunnan kotipalveluiden lisääminen, jotta vanhukset voivat asua kotona.
(c) Yksityisten hoito- ja palvelutalopaikkojen tarjonnan lisääminen esim. palvelusetelien avulla.
(d) Omaisten on kannettava nykyistä enemmän vastuuta vanhusten hoidosta.
(b), painoarvo +.
Niin kauan kuin vanhukset haluavat asua kotonaan, se pitäisi yrittää tehdä mahdolliseksi. Yleensä se on myös halvin vaihtoehto. Totta kai on suotavaa, että myös omaiset ja ystävät huolehtivat sen verran kuin jaksavat – ja vähintäänkin pitävät yhteyttä – mutta se ei voi olla ainoa ratkaisu, eikä siihen voida varsinkaan kaupunkioloissa velvoittaa. ... On myös tärkeätä tehdä joustavat "välimuodot" mahdollisiksi, niin ettei kunta heti vetäydy vastuusta, jos joku omainen näyttäytyy.
14. Pitäisikö kaupungin omaa terveydenhoitoa ulkoistaa enemmän?
(a) Ei, kunnan pitää edelleen tarjota terveyspalvelut kaikille omana tuotantonaan.
(b) Ehkä/en osaa sanoa.
(c) Kyllä, esimerkiksi palvelusetelien käyttöä tulee laajentaa, jotta hoidon voi hankkia yksityiseltä.
(b), painoarvo -.
Merkitsen "ehkä" ja pienen painokertoimen, koska asia on kaksipiippuinen. Palveluseteleiden avulla saatava valinnanvara on hyvä asia, niin kauan kuin todellista laatukilpailua on eikä jouduta riippuvaisiksi harvojen yksityisten tahojen tarjonnasta. Pääsääntöisesti kunnalla pitäisi tarpeen tullen olla vahva oma valmius ainakin perusterveydenhuoltoon.
Vrt. E4-E6, F2-F4, HS 12, HS 16, Yle 6 ja Yle 16.
15. Pitäisikö ns. itse aiheutettujen sairauksien, esim. alkoholin tai tupakan aiheuttamien sairauksien hoitomaksuissa periä suurempaa omavastuuta kuin muussa sairaudenhoidossa?
(a) Kyllä.
(b) Ehkä/en osaa sanoa.
(c) Ei.
(c), painoarvo -.
Ei, koska siinä jouduttaisiin mahdottomiin rajanvetoihin. Saisiko himotupakoijan asuinkumppani korotuksen lääkäritaksaan? Saisinko minä apua masennuksen painaessa, kun en ole tarpeeksi hekottanut sohvalla valmiiksi naurettujen amerikkalaisten tv-ohjelmien ääressä?
16. Helsingin terveysasemaverkko on karsimisen kohteena. Mikä on sopiva määrä terveysasemia?
(a) Suuret yksiköt ovat tehokkaampia, joten yksi pääterveysasema suuraluetta kohden riittää, mutta lisäksi voidaan perustaa lähipalvelupisteitä, joissa on esim. terveydenhoitajan vastaanotto ja omahoitopiste.
(b) Terveysasemien verkko tulee säilyttää nykyisen laajuisena ilman lisävähennyksiä.
(c) Helsingin pitää perustaa lisää pieniä terveysasemia palvelemaan ihmisiä lyhyen matkan päässä.
(a), painoarvo -.
Olen taipuvainen olettamaan näin. Erityisasiantuntijaksi en itseäni väitä.
17. Helsingin kouluverkkoa supistetaan, kun lapsimäärä pienenee. Mikä on mielestäsi pisin hyväksyttävissä oleva matkan pituus Helsingissä oppilaan kotoa lähimmälle ala-asteelle?
(a) Korkeintaan 1 kilometri.
(b) Korkeintaan 2 kilometriä.
(c) Korkeintaan 4 kilometriä.
(d) Korkeintaan 6 kilometriä.
(e) Matkan ylärajaa ei ole, jos koulukyyti on järjestetty.
(b), painoarvo o.
Tämäkin vain poikkeustapauksissa ja sillä edellytyksellä, ettei repussa tarvitse raahata tiilikiviä...
18. Keskivertohelsinkiläinen maksaa kaupungille kunnallisveroja noin 4 100 euroa vuodessa. Uhkana on, etteivät verotulot silti riitä, kun kaupungin menot kasvavat tuloja nopeammin. Voiko kaupungin menoja kasvattaa vai onko palveluita supistettava?
(a) Menoja voi lisätä, mikäli palveluiden säilyttäminen edellyttää sitä.
(b) En osaa sanoa.
(c) Palveluita on supistettava, jotta menot eivät kasva.
(a), painoarvo +.
Varsinkaan peruspalveluja ei saa heikentää. Monet kyselytutkimukset ovat vuodesta toiseen kertoneet useimpien olevan tätä mieltä. Kuka sitten ei ole? Kenties se kitsas ja piittaamaton porho, joka haluaa kieriä omissa rahoissa ja ostaa kaiken itse. Hänenkaltaistensa asiaa minä en kuitenkaan aja. ... Sitä paitsi, kuten kaverini Ode on joskus sanonut: on rikkaallekin kivempaa, jos ei tarvitse pelätä pimeitä kujia.
Vrt. samat kuin tuolla vähän aikaa sitten ja vielä HU 18, HU 21, HS 15...
19. Jos menoja lisätään, ensisijainen keino niiden rahoittamiseksi on
(a) Veroprosentin korotus.
(b) Palvelumaksujen korotus.
(c) Lainanotto.
(d) Helsingin Energian ja muiden yhtiöiden/liikelaitosten voittojen kasvattaminen ja tulouttaminen kaupungille.
(e) Kaupungin omaisuuden myynti.
(d), painoarvo o.
Sähkön hinnan nostamisessa olisi yleishyödyllisiä piirteitä jo itsessään – sehän on paras keino saada turha kulutus vähenemään. ... Järjestyksessä toinen tulonhakkimiskeino näistä tarjotuista olisi veroprosentin korotus. ... Pitkällä aikavälillä taas parhaita keinoja voisi olla kiinteistöveron korottaminen palkkaveron sijaan.
Ks. HS 1, HS 15, Yle 1, Yle 17. Vrt. E1, E3, HS 3, HS 8, Yle 5.
20. Jos menoja ei lisätä, mistä pitää supistaa?
(a) Peruspalveluista kuten päivähoidosta, opetuksesta, terveyspalveluista ja vanhustenhoidosta.
(b) Vapaa-ajan palveluista, kuten kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista.
(c) Investoinneista, kuten katujen ja toimitilojen rakentamisesta.
(d) Hallinnosta.
(e) Ei voida supistaa mistään.
(c), painoarvo +.
Ensimmäiseksi luovuttakoon kaikesta yksityisautoilua edistävästä rakentamisesta. Ja kun osakin niistä rahoista lisätään joukkoliikennepuolelle, ollaan oikealla tiellä. Vrt. myös F7.
21. Kunnallisveron ylin sietoraja on mielestäsi:
(a) On jo ylitetty, veroprosenttia pitää alentaa.
(b) Nykyinen 17,50 prosenttia.
(c) 18,00 prosenttia.
(d) Yli 19,00 prosenttia.
(d), painoarvo o.
Kyllä sen kestää, jos kaupunki vain käyttää varansa viisaasti ja keskittyy pitkäjänteisiin asioihin – vakavien ongelmien ennalta ehkäisemiseen. Se on todellista taloudellisuutta.
22. Helsingin tavoitteen mukaan kaupunkiin pitäisi saada 5 000 uutta asuntoa vuosittain. Määrästä on jääty selvästi. Vuosaaren satama vapauttaa alueita asuntotuotantoon, mutta pitäisikö Helsingin lohkoa myös osia viheralueistaan asuntorakentamiselle?
(a) Kyllä, osia isoista viheralueista, kuten Keskuspuistosta tai Haltialasta voidaan kaavoittaa asunnoille.
(b) Ehkä/En osaa sanoa.
(c) Ei, merkittävät viheralueet pitää säilyttää nykyisen laajuisina, ja tiivistää sen sijaan vanhoja asuinalueita uudisrakentamalla.
(c), painoarvo +!
Hyvin asetettu kysymys. Paljon voidaan tiivistää räätälintyönä, olevaa kunnioittaen. Sitä vastoin viheralueet on säilytettävä "keuhkoina" monessakin mielessä. Tasainen moottoriteiden halkoma asutusmatto on vastenmielisin kaupungin muoto. Parempi on rakentaa reippaasti rauta- ja raitioteitä, joiden varaan asutus ja muutkin taajamatoiminnot voivat tukeutua. Asutusnauhojen väliin jääköön peltoja, metsiä, maaseutua. Rata voi ulottua pitkällekin ja olla silti nopeampi kuin jokin puuroutuva pääkatu.
Ks. G4 ja Yle 8. Vrt. myös HU 24.
23. Helsingin tavoittelemasta 5 000 vuosittain rakennettavasta uudesta asunnosta tulisi tavoitteen mukaan olla vuokra-asuntoja 2 000, hitasasuntoja 1 000 ja vapaarahoitteisia, ns. kovan rahan asuntoja 2 000. Pitääkö uudet suuret asuinalueet, kuten Kruunuvuorenranta, Kalasatama ja Jätkäsaari, rakentaa asuntojakaumaltaan em. tavoitteen mukaisesti?
(a) Kyllä.
(b) Ehkä/En osaa sanoa.
(c) Ei, vuokra-asuntojen osuutta pitää lisätä.
(d) Ei, hitasasuntojen osuutta pitää lisätä.
(e) Ei, omistusasuntojen osuutta pitää lisätä.
(c), painoarvo o.
Vuokra-asunnoista on eniten pulaa. Yksi varaus: on varmistettava, että vuokra-asukkaillakin on vakaa hallintaoikeus asuntoihinsa, niin kauan kuin he huolehtivat velvollisuuksistaan eivätkä aiheuta kohtuutonta vahinkoa tai häiriötä asuinympäristössään.
24. Yritysten työntekijäpula kasvaa, koska tarjolla ei ole riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Miten pääkaupunkiseudulle voidaan turvata kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen?
(a) Valtion tulee rahoittaa enemmän asuntotuotantoa.
(b) Kaupungin tulee tukea enemmän asuntotuotantoa luovuttamalla tontteja.
(c) En osaa sanoa.
(d) Markkinat hoitavat asian.
(c), painoarvo o.
Todella kerettiläinen ajatus – koska muissakin on vikansa ja heikkoutensa: entäpä jos annettaisiin vaativaa ja erikoistunutta työvoimaa tarvitsevien yritysten hakeutua väljempiin paikkoihin suurkaupunkiseudulla – mutta kuitenkin vain rautateiden solmukohtiin ja tärkeiden asemien lähelle? Pasila, Espoo, Myyrmäki, Tikkurila, Kerava... Riihimäki, Lahti...? Siis paikkoihin, joihin on helppo tulla muualtakin kuin juuri nykyisen Helsingin alueelta. ... En uskalla rastittaa vaihtoehtoa "markkinat hoitavat asian", koska se kuitenkin ymmärrettäisiin moottoritiesolmujen suosimiseksi. Vrt. edellä HU 22.
25. Millaisia asuntoja Sipoosta liitetylle alueelle tulisi sijoittaa?
(a) Kerrostaloasuntoja metroasemien ympärille, muuten tiiviisti rakennettuja kaupunkipientaloja.
(b) Sipooseen mahtuu kaikkia eri asuntotyyppejä.
(c) Pääosin pienkerrostaloja, muuten omakoti- ja pientaloja.
(d) Sipooseen on rakennettava vain omakotitaloja.
(a), painoarvo o.
On vaikeata valita tässä vaihtoehtojen 1 ja 3 välillä. Jompikumpi, sanoisin, mutta tarkempi valintani riippuu tarkemmasta suunnittelusta. Olen jo moneen vaalikoneeseen vastannut tähän samaan kysymykseen ja painottanut, että hyvän – "ehjän" – maiseman ominaisuuksiin kuuluu osa-alueiden selkeys, eräänlainen mosaiikkimaisuus ... se, ettei mikään näytä työntävän jotakin muuta tylysti pois tieltään. Toivon, että vanhasta sipoolaisesta maalaismaisemastakin jäisi jotain "ehjää" jäljelle. Vrt. HS 2 ja Yle 2.
26. Pitäisikö päihdekuntoutujien tukiasuntoja sijoittaa myös omistustaloihin (esim. niin, että kaupunki ostaa asunto-osakkeita ja vuokraa ne edelleen asunnottomille päihdeongelmaisille)?
(a) Kyllä.
(b) Ehkä/En osaa sanoa.
(c) Ei, asunnottomuusongelma voidaan ratkaista esimerkiksi asuntoloilla.
Kyllä, painoarvo +!
Minusta se olisi kaikin tavoin suotavaa. Tässä on kysymys ihmisistä, jotka jo varsin hyvin selviytyvät ja joita yritetään auttaa pysymään kiinni uudessa elämässä. Eivät ne "paremmat ihmiset", joiden joukkoon he näin sijoittuisivat, suinkaan kaikki kovin hyviä ole hekään, mutta pelkästään enkeleiden asuttamia taloja ei liene tarjolla. ... Juuri tällaista minä pitäisin tehokkaana, reiluna ja sivistyneenä menettelynä. Vrt. HS 20.
27. Olisitko itse valmis siihen, että omaan taloyhtiöösi tulisi päihdekuntoutujien tukiasuntoja?
(a) Kyllä.
(b) Kyllä, mutta saattaisin harkita poismuuttoa, jos heistä olisi häiriötä.
(c) Ehkä/En osaa sanoa.
(d) En.
Kyllä, painoarvo +!
Totta hitossa. Olen asunut ihan tavallistenkin perusjuoppojen kanssa samoissa taloissa, enkä ole siihen kuollut enkä tartuntaa saanut. (Vaan minäpä en noteeraakaan asuntoni hintaa pörssissä joka päivä. Vuokraluukku on hyvä.) ... Mieluummin näen elämän ympärilläni sellaisena kuin se on kuin piiloudun jonnekin muurien ja verhojen taakse.
28. Helsingin keskustaan Töölönlahden rantaan suunnitellaan keskustakirjastoa. Pitäisikö siitä tehdä kansallinen kirjallisuuden keskus, jonka rakentamiskustannuksiin myös valtio sekä naapurikunnat Espoo, Vantaa ja Kauniainen osallistuvat?
(a) Kyllä, hanke vaatii laajempaa rahoituspohjaa.
(b) Ehkä/En osaa sanoa.
(c) Ei, kyseessä on Helsingin oma hanke.
Kyllä, painoarvo +.
Hmm... jos kerran voimakkaasti vaadin mainittujen kaupunkien yhdistämistä ja pidän nykyisiä Helsinkiä, Espoota ja Vantaata täysin tarpeettomina "olentoina sinänsä", olisi hölmöä puuhata jotakin nimenomaan Helsingin omaa uutta laitosta. Sitä paitsi pääkaupunkiseudun kirjastothan ovat nykyään melkein ainoa esimerkki yhteistyöstä, joka todella toimii. (Nämä mammuttikunnat olisi syytä yhtäältä yhdistää ja toisaalta pilkkoa pienemmiksi, mutta se on oma juttunsa.) Tšiigaa seuraavaa.
29. Pitäisikö pääkaupunkiseudun kaupungit yhdistää?
(a) Kyllä, Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen pitää yhdistää.
(b) Kyllä, Helsinki ja Vantaa pitää yhdistää, mutta Espoo ja Kauniainen voivat pysyä liitoksen ulkopuolella.
(c) Ehkä/En osaa sanoa.
(d) Ei, asiaa voi alkaa pohtia vasta sitten, kun yhdistämisestä on järjestetty neuvoa antava kansanäänestys.
(e) Ei, nykyiset kuntarajat pitää säilyttää.
(a), painoarvo +!
Juurihan sen pääsin sanomasta... Tarvitaan vähintään YTV-kuntien kokoinen mutta kernaasti laajempikin seutuhallinto (suurkaupunkihallinto, jos niin halutaan sanoa) jolla on oma suorilla vaaleilla valittava seutuvaltuustonsa. (Ei mitään kiintiöitä!) Toisaalta nykyiset mammuttikunnat pitää jakaa pienemmiksi "lähikaupungeiksi", joilla on omat valtuustonsa. Seutuhallinto kerää verot ja jakaa niistä pääosan lähikaupungeille ennalta sovittujen sääntöjen mukaan. Kummallekin tasolle löytyy omat selvät ja luontevat tehtävänsä.
Ks. E1-E3, HS 17-18, Yle 5 ja netti-HS:n "Perässähiihtäjä"-blogissa käyty keskustelu.
30. Pitäisikö kaupungin johtamista muuttaa niin sanotun pormestarimallin mukaiseksi eli virkamiesjohtajan sijasta ylin johtaja olisi kaupunginhallitusta johtava poliitikko?
(a) Ei, vaan nykyinen johtamistapa on hyvä, eli kaupunginjohtaja on virkamies, joka vain valmistelee ja esittelee asiat kaupunginhallituksessa.
(b) Ehkä/en osaa sanoa.
(c) Kyllä, valtuuston pitää valita pormestari keskuudestaan kaupungin johtoon valtuustokauden ajaksi.
(d) Kyllä, pormestari tulisi valita suoralla kansanvaalilla valtuustokaudeksi kerrallaan.
(d), painoarvo o.
Voihan olla, että joku rallikuski tulee valituksi. Mutta toisaalta on myös mahdollista, että joku vakavasti otettava mutta "yllättävä" henkilö tavanomaisten hyvä-veli-ja-sisko-kuvioiden ulkopuolelta ponnahtaa tehtävään. Se ei välttämättä olisi huono asia. On aivan liikaa niitä asioita, jotka "on sovittu" ilman että kukaan oikeastaan tietää tai suostuu muistamaan, ketkä ovat sopineet ja miksi. Tuuletus voisi tehdä terää. Vrt. D2 ja Yle 19.
HS:n kysymykset |
sekä vastauksia ja painokertoimia (+/o/–) |
Ehdokkaan esittely:
Masennus on minulle tuttu. Olen sen takia eläkkeellä mutta hengissä ja hetkittäin hyvin onnellinen. Koulutukseltani olen virallisesti ylioppilas, käytännössä melkein-arkkitehti.
Olen 80-luvulla ollut kaksi kautta kaupunginvaltuustossa sekä 90-luvulla puolitoista vuotta varajäsenenä kaupunkisuunnittelulautakunnassa (käytännössä me neljä – varsinaiset ja varajäsenet – pidimme yhteyttä ja vuorottelimme kaiken aikaa). Päättyvän nelivuotiskauden olen ollut varajäsenenä joukkoliikennelautakunnassa. Olen siihenkin asemaan ihan tyytyväinen – saanhan esityslistat ja taustaselvitykset ja pystyn ilmaisemaan mielipiteeni ajoissa.
Aina en jaksa olla kovin tarmokas. Onneksi kunnallisessa päätöksenteossa on varahenkilöjärjestelmä.
Parhaimmillani olen luultavasti näkökohtien ja turhien kiistojen sovittelijana. Pönäkkää arvovaltaa en tiedä kaipaavani. Älkää uskoko mitään vain siksi, että väitän.
Haluan tilaa ilolle ja hiljaisuudelle – molemmille myös ilman rahaa. Kassavirta ei ole kaiken mitta. Inhoan sekä älytöntä haaskaamista että lyhytnäköistä kitsautta.
1. Pitäisikö pääkaupunkiseudun ruuhkiin puuttua niin, että yksityisautoilijoilta alettaisiin kerätä ruuhkamaksuja?
(1) Ruuhkamaksuja ei tule kerätä.
(2) Ruuhkamaksuja voitaisiin periä tietullina esimerkiksi kaikilta Kehä I:n tai Kehä III:n sisäpuolelle saapuvilta autoilijoita.
(3) Ruuhkamaksuja varten pitäisi rakentaa satelliittiseurantaan perustuva järjestelmä, jossa maksuja perittäisiin autoilijoilta ajokilometrien, ruuhkaisten teiden käytön ja ajon ajankohdan perusteella.
(3), painoarvo +!
Haluan, että pyrimme kohti sellaista kaupunkia, jossa muutkin kuin autoilijat voivat viihtyä ja päästä liikkumaan. En halua asfaltin leviävän enempää. Enkä halua, että ilmasto muuttuu ennustamattomaksi yhtään enempää kuin se jo väistämättä tekee. Yksityisautoilu ja joukkoliikenne voivat täydentää toisiaan, ja niitä voidaan sovittaa yhteen – mutta Ruuhka-Suomessa ne useimmiten kilpailevat samoista rahoista ja samasta tilasta. Siinä kilpailussa olen valinnut puoleni.
2. Sipoon lounaiset osat ja Vantaan Västerkullan kiila liitetään Helsinkiin ensi vuoden alussa. Miten aluetta pitäisi pääasiassa rakentaa?
(1) Aluetta pitää rakentaa tehokkaan kaupunkimaisesti, tarvitaan siis korkeita kerrostaloja.
(2) Pitää rakentaa townhouse-tyyppisiä, vieri viereen rakennettuja pientaloja Keski-Euroopan malliin.
(3) Maaseutumainen ilme pitää säilyttää.
(2), painoarvo + ... mutta paikoin myös (1) ja (3) voivat olla perusteltuja.
Olisi hölmöhköä jättää alue aivan rakentamatta. Mahdollisten metroasemien lähelle voisi rakentaa melko tiiviitä kaupunginosia. Tiivis ei kuitenkaan välttämättä ole samaa kuin korkea. Toivon, ettei sipoolaista maalaismaisemaa – siis entistäkään sellaista – rikota hajanaisilla metsän yli kurkkivilla torahampailla. Miellyttävä ja ilmeikäs maisema on sellainen, jossa erilaiset alueet hahmottuvat kohtalaisen selkein rajoin, mosaiikkimaisesti ja ikään kuin toisiaan kunnioittaen, toisensa sallien. Vrt. HU 22, HU 24 ja Yle 2.
3. Kaupunki on nostanut pientalojen ja kerrostalojen tonttien vuokria. Pitääkö tätä linjaa jatkaa?
(a) Vuokrat ovat liian korkeita, niitä pitää alentaa.
(b) Tästä eteenpäin vuokria pitää korottaa vain inflaation verran.
(c) Vuokria voidaan tulevaisuudessakin korottaa reippaasti.
(c), painoarvo -.
Tapaukset vaihtelevat. Nopea asumiskustannusten nousu (remontit samaan aikaan jne.) voi pakottaa juuri paikalleen asettuneen lapsiperheen tai ympäristöönsä kiintyneen vanhuksen muuttamaan. Alueiden sosiaalista erilaistumista ja naapurustojen hajoamista pitäisi kumpaakin vastustaa. Ainoa vedenpitävä tapa estää hyödyn valuminen "alihintaisesta" tontista rikkaille keinottelijoille on pitää kiinteistöt kaupungin omaisuutena ja sitoa vain yksittäisten asuntojen vuokra asukkaiden maksukykyyn. Vrt. Yle 17.
4. Pitääkö perheellä olla oikeus saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon, vaikka toinen vanhemmista on kotona?
(a) Kyllä
(b) Ei
Kyllä, painoarvo +.
Kotivanhempi ei välttämättä ole säteilevä ja kaikkeen kykenevä. Hän saattaa olla monellakin tavalla ylikuormitettu: esim. toinen, pienempi lapsi vaatimassa huomiota ... vaikeita ihmissuhteita, hankalia sukulaisia, mielialahäiriöitä, päihdekoukku... On LAPSEN ETU JA OIKEUS, että päivähoitoa on tarjolla. On hyvä voida päästä edes osaksi aikaa tasapainoisten ja välittävien aikuisten – ja myös toisten lasten – seuraan. Ainakin jos lapsen vanhempi sitä toivoo eikä lapsi itsekään vastustele.
5. Mitä mieltä olette joukkoliikenteen lippujen hinnoista?
(a) Joukkoliikenteen tulee olla käyttäjilleen maksutonta.
(b) Joukkoliikenteen tulee olla maksullista, mutta lippujen hintoja tulee alentaa nykyisestä.
(c) Joukkoliikenteen lippujen hinnat ovat nyt oikealla tasolla.
(d) Joukkoliikenteen lippujen hintoja voi nostaa, jos palvelut samalla parantuvat.
(e) Joukkoliikenteen lippujen hintoja tulee joka tapauksessa korottaa.
(b), painoarvo o.
Vastaus olisi painokas, jos tietäisin, että tariffitukea varmasti lisätään. Nyt kaikki kolme keskimmäistä vastausta ovat tavallaan oikeita. Kilpailu yksityisautoilun kanssa on joukkoliikenteelle elämän ja kuoleman kysymys. Halpa lippukaan ei auta, jos bussi ei kulje. Sen takia palvelutaso (tiheys, täsmällisyys, selkeä opastus, kattava linjasto ja muu mukavuus) on kaikkein tärkein asia. Jos rahaa saadaan verovaroista lisää, lippujen hinnat kannattaisi puolittaa tai vähentää vielä siitäkin.
6. Tulisiko lailla säätää yläraja luokkien oppilasmäärälle peruskouluissa?
(a) Kyllä
(b) Ei
Kyllä, painoarvo +.
Tarvitseeko tuota perustella? Suurissa ryhmissä – joiden koostumus lisäksi saattaa vaihdella nopean muuttoliikkeen takia – kukaan ei opi kunnolla tuntemaan ketään. Lapsi tai nuori jää yksin niin oppimis- kuin muissakin vaikeuksissaan. Jotkut menestyvät elämässään, toiset menevät rikki. Ne, jotka menevät rikki, ovat alttiita tuhoamaan oman elämänsä kokonaan ja ehkä paljon muutakin samalla. Kylmyys ja käsittämätön pihtailu näkyvät tässä kirkkaasti.
7. Mitä mieltä olette väittämästä: Suurten kauppakeskusten syntymistä taajamien ulkopuolelle tulee jarruttaa kaavoituksen keinoin?
(a) Täysin samaa mieltä
(b) Jokseenkin samaa mieltä
(c) Jokseenkin eri mieltä
(d) Täysin eri mieltä
(a), painoarvo +!
Jotkut ääliöt kuvittelevat, että ihmisten ostovoima on ehtymätön luonnonvara. Ja täysin häikäilemättömät tyypit lietsovat tätä käsitystä, vaikka tietävät toisin. Nuo ostoshelvetit moottoriteiden solmukohdissa näivettävät vuorenvarmasti valtavan määrän pienempiä myymälöitä ja palveluliikkeitä siellä, missä ihmiset asuvat. Sitten et saa hankituksi mitään paitsi ajamalla autolla monta kilometriä GigaEuphoriaCenteriin, missä lipevät mainostyrkytyskuulutukset puristavat oksennuksen korvistasi. Ks. G6.
8. Mitä kiinteistöverolle pitäisi tehdä kunnassanne?
(a) Alentaa nykyisestä.
(b) Pitää nykytasolla.
(c) Nostaa nykyisestä.
(c), painoarvo +.
Vähitellen kyllä – ja paljon. Se on nimittäin vero, jota ei voi paeta ulkomaille (oikeasti tai muodollisesti muuttamalla) niin kauan kuin kiinteistöjä omistaa. Myöskään ulkomainen omistaja ei pysty välttämään sitä. Maailmassa on kaupunkeja, jotka saavat lähes kaikki tulonsa kiinteistöverosta. Täälläkin se voisi korvata henkilökohtaisiin tuloihin sidotun tasaveron. Tämä olisi myös yksinkertainen tapa periä yhteiskunnan toimista johtuva maaomaisuuden ansioton arvonnousu takaisin yhteiskunnalle.
9. Pitäisikö lääkärissä käynnistä terveyskeskuksessa periä maksu?
(a) Ei, sen pitää olla maksutonta.
(b) Sen pitää olla maksullista nykyiseen tapaan: Kaikilta peritään samansuuruinen maksu.
(c) Sen pitää olla maksullista niin, että maksut määräytyvät maksukyvyn mukaan.
(a), painoarvo o.
On yleisen edun kannalta parempi, että ihmiset käyvät tutkimuksissa ja tarkastuksissa mieluummin ajoissa kuin liian myöhään. Varmasti löytyy myös vastaväitteitä, mutta tätä pidän tärkeimpänä näkökohtana. Vrt. Yle 6.
10. Onko kuntien tuettava hissittömien kerrostalojen muuttamista hissillisiksi saavutettavuuden takia?
(a) Kyllä
(b) Ei
Kyllä, painoarvo +.
On halvempaa tukea iäkkäiden tai vammautuneiden ihmisten selviytymistä omissa tutuissa asunnoissaan kuin retuuttaa heitä muualle. Tietysti hissiremontti itsessään voi merkitä melkoista väliaikaista retuutusta. Siksipä se pitäisikin tehdä ajoissa. Samassa tarkoituksessa – vaikka tämä ei suoraan liity hisseihin – olisi hyvä tehdä lähikortteleiden asunnoista monenlaisia ja huoneistoista muunneltavia (yhdistettäviä ja jaettavia). Vanhoissa arvotaloissa kaikki muutokset vaativat herkkää otetta.
11. Miten luvattomien graffitien tekijöihin tulisi ensisijaisesti suhtautua (valitse tärkein vaihtoehto)?
(a) Heidät tulee tuomita nykyistä kovempiin rangaistuksiin.
(b) Heitä on rangaistava kuten nykyisin.
(c) Heidät tulee panna siivoamaan tekemänsä graffitit.
(d) Heidät tulee jättää rankaisematta.
(e) Kunnan tulee tarjota heille laillisia paikkoja graffitien tekemiseen.
(c), painoarvo o.
Todennäköisesti se olisi tehokkain keino (jos työ on huono tai väärässä paikassa). Huom: kaupungissa on myös melkoinen määrä sellaisia kalseita betoniaitoja ja -seiniä, jotka voitaisiin vartavasten tarjota graffitipohjiksi. Tämä edellyttäisi (mielestäni) graffitintekijöiden jonkinlaista järjestäytymistä – mm. jotta voitaisiin päättää, milloin on taas uuden maalauksen aika. Enkä pitäisi pahana, jos tämä johtaisi itseään kunnioittavan graffitiväen ja pelkkien töhrijöiden välirikkoon.
12. Kunta voi halutessaan antaa kuntalaisille palveluseteleitä, joilla kuntalaiset voivat hankkia palvelut haluamastaan paikasta. Mitä mieltä olette palveluseteleistä?
(a) Niiden käyttö ei ole hyvä ajatus.
(b) Niitä voidaan käyttää rajoitetusti joidenkin kunnan palveluiden tarjoamiseen.
(c) Niiden käyttöä tulee kaikin tavoin edistää kunnan palveluissa.
(c), painoarvo -.
Niin kauan kuin myös kunnan itsensä tarjoama palvelu on saatavilla tai ainakin yksityisten palveluntarjoajien välillä on todellista palvelukilpailua, palveluseteli vaikuttaa hyvältä ajatukselta. Jos sitä vastoin yksityisellä puolella on käytännössä monopoli tai kartelli, ajatus ei ole ollenkaan hyvä. Hiukan epäröiden valitsen viimeisen vaihtoehdon ja sille heikon painokertoimen. Vrt. vaikka Yle 16.
13. Mitä mieltä olette kunnallisen päivähoidon maksuista?
(a) Maksut tulee poistaa kokonaan.
(b) Maksuja tulee alentaa nykyisestä.
(c) Nykyinen taso on sopiva.
(d) Maksuja tulee korottaa.
(a), painoarvo -.
Ks. edellä kysymys 4. Lisäksi periaatteessa tulojen tasaaminen pitäisi – kannustinloukkujen välttämiseksi – hoitaa verotuksella ja perustulolla eikä työntämällä porrastusta kaikkiin maksuihin. Mutta huom: jos ryhmät ovat liian suuria ja hoitajat loppuun rääkättyjä, hyväksyn mieluummin maksun kuin tuon tilanteen jatkumisen ennallaan. Tästä syystä heikko painokerroin. (Tätä voi verrata kysymykseen joukkoliikenteen lipunhinnoista.) Vrt. F6.
14. Mitä mieltä olette väittämästä: Kuntavaaliehdokkaiden tulee kertoa rahoittajansa jo ennen vaalipäivää?
(a) Täysin samaa mieltä
(b) Jokseenkin samaa mieltä
(c) Jokseenkin eri mieltä
(d) Täysin eri mieltä
(a), painoarvo +.
Voiko joku esittää asiallisen ja moraalisesti pätevän perustelun tätä vastaan? Minä ainakaan en sellaista keksi. Kenen mielestä jonkun (liikeyrityksen tms.) pitää voida vaikuttaa vaalitulokseen rahalla ja "pimeästi"? Äänestäjällä toki pitäisi olla oikeus tietää sekin, paljonko rahaa ylipäänsä on käytetty ja miten. Jos esim. joku kertoo käyttäneensä puoli miljoonaa euroa "omia rahoja", olisi tavattoman kiinnostavaa tietää, miten hän on ne hankkinut... Tiedämmehän, ettei ilmaista lounasta ole. Samaa kysyi Maikkarikin kohdassa D4.
15. Jos kunnan tulot eivät riitä palveluiden rahoittamiseen, mihin keinoon tulisi ensisijaisesti turvautua?
(a) Säästää palveluista
(b) Kiristää verotusta
(c) Ottaa velkaa
(d) Myydä omaisuutta
(e) Hakeutua kuntaliitoksiin
(e), painokerroin o.
Helsinkiläisenä on herkullisen helppoa todeta, että pääkaupunkiseudun – tai laajemmin määritellyn Helsingin seudun – kuntarajat ovat nykyisellään sietämätön riesa. Vaikka Matti ei olisikaan aivan samalla tavalla kukkarossa kuin jossakin Äetsässä, seutumme kuntien välinen raaka ja häikäilemätön kilpailu aiheuttaa epäsuorasti älytöntä haaskausta ja voimien tuhlausta. Siksi seudun kunnat pitäisi (a) yhdistää ja (b) jakaa pienemmiksi "lähikaupungeiksi". Toissijainen vastaus kysymykseen: korotetaan veroja.
16. Mihin seuraavista laittaisitte ensisijaisesti rahaa, jos kehittämiskohteita joudutaan asettamaan tärkeysjärjestykseen?
(a) Sosiaalipalvelut (esim. vanhustenhuolto, lasten päivähoito)
(b) Terveydenhuolto
(c) Koulutus ja sivistys
(d) Liikunta- ja muut vapaa-ajan palvelut
(e) Rakennettu ympäristö (tiet, kadut, vesihuolto, viemärit, puhtaanapito, kaavoitus ja rakentaminen)
(a), painoarvo +.
Heikoimmat ja pienimmät ensin. Avuttomien vanhusten kohdalla säästäminen on raakaa, lasten ja nuorten kohdalla se on – paitsi raakaa – myös aikapommin virittämistä. Toki nuo kaikki muutkin ovat hyviä asioita, mutta tässä valinta on helppo. Vrt. Yle 14.
17. Pitäisikö Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistää?
(a) Kyllä
(b) Ei
Kyllä, painoarvo +!
Tarvitaan suurkaupunkiseudun suora hallinto vaaleineen ja valtuustoineen. Samaan aikaan kolme mammuttikuntaa, Helsinki mukaan luettuna, on paloiteltava pienemmiksi "lähikaupungeiksi" joilla myös on vaalinsa ja valtuustonsa sekä ennalta määrättyjen perusteiden mukainen osuus seutuhallinnon keräämistä verotuloista. Kummallakin tasolla olkoon omat selkeät tehtävänsä. Näin maailmalla suurkaupunkeja yleensä hallitaan. ... Itsekäs kilpailu "hyvistä veronmaksajista" päättyköön. Vrt. edellä kysymys 15. Se även på svenska: Yles fråga nr. 5.
18. Pitäisikö Helsinki ja Vantaa yhdistää?
(a) Kyllä
(b) Ei
Kyllä, painoarvo +.
Parempi se kuin ei mitään. Jos raa'asti sanon: silloin Espoonkin jarrutuskyky laajempaa uudistusta ajettaessa vähenee. ... (Mahtavatko muuten nyky-espoolaiset nousukkaat ymmärtää, että olen koko elämäni elänyt puoliksi espoolaisena ja suhtaudun tähän vanhaan maatalouspitäjään suurella hellyydellä?) ... Paloittelupointtia ei saa Vantaa-Helsinki-liitoksessakaan unohtaa.
19. Pitääkö Helsingin edustalle rakentaa merituulivoimala?
(a) Kyllä
(b) Ei
Kyllä, painoarvo o.
Saattaisi olla edullisempaa Helsingin ryhtyä osakkaaksi johonkin Selkämeren matalikoille rakennettavaan "tuulipuistoon". Mutta tästä huolimatta kannatan myös ainakin muutamaa myllyä Helsingin edustalle. Mikäli nekin saadaan riittävän suurella varmuudella kannattaviksi – siis kohtuullisten kannattavuusrajojen sisäpuolelle – niiden silkka olemassaolo totuttaisi ihmisiä ajatukseen, että tällaisia vempeleitä on ja lisää tulee. Syyttääkö kukaan laivoja merellä rumiksi?
20. Voidaanko Töölön Ruusulankadulle rakentaa tukiasuntoja asunnottomille?
(a) Kyllä
(b) Ei
Kyllä, painoarvo +.
Hirttäkää minut, jos haluatte... Niitä ihmisiä, joita tukiasunnoilla nyt autetaan, olisi pitänyt auttaa jollakin helpommalla ja halvemmalla tavalla jo kauan sitten. Nyt se on viimeistään tehtävä. Olen itse asunut sekä kaatopaikan vieressä että vankilan, yömajan ja nuorisotilan välisessä kolmiossa. Olen taipuvainen uskomaan, että tässäkään tapauksessa mainittavaa haittaa ei tule ja – anteeksi juhlallisuuteni – että tällaisissa asioissa mitataan meidän sivistystämme ja sydäntämme.
YLE:n kysymykset |
YLE:s frågor | |
ja vastaukseni perusteluineen |
och mina svar jämte motiveringar |
mies, 62 | man, 62 | |
Helsinki, Vuosaari | Hfors, Nordsjö | |
koulutus: ylioppilas (nauttinut runsaasti arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun opetusta) | ||
utbildning: student (nästan-arkitekt, om jag vågar säga) | ||
ammattiasema ja elämäntapa: kirjoittaja, harhailija, masennusperusteisella työkyvyttömyyseläkkeellä | yrkesställning och huvudsaklig näring: kringvandrande skribent med pensionsinkomster | |
viimeisin varsinainen palkanmaksaja: eduskunta | senaste någotsånär stadig löngivare: riksdagen | |
syntyperäinen Suomen kansalainen: kyllä | infödd finsk medborgare: ja | |
äidinkieli: suomi | modersmål: finska | |
puolueen jäsen: kyllä | medlem i ett politiskt parti: ja | |
ollut aikaisemmin valtuuston jäsen: kyllä | varit ledamot i fullmäktige under tidigare mandatperiod: ja | |
ollut tai on jäsenenä tai varajäsenenä jossakin lautakunnassa: kyllä | är eller har varit medlem eller suppleant i en kommunal nämnd: ja | |
arvioidut vaalikulut enintään: haarukassa 0-500 e | maximala förutsedda valkostnaderna: mellan 0-500 e | |
ulkopuolinen rahoitus: 0% | utomstående valfinansiering: 0% |
" Miksi olet ehdokkaana? " | " Varför kandiderar du? " |
Mietin sitä itsekin. Tuskin ainakaan luodakseni uraa... Det finns något kvar att säga, kanske. Vanha kettu haluaa kokeilla, mitä vielä osaa. En ole tähän maailmaan läheskään kaikissa suhteissa tyytyväinen, enkä kuitenkaan toivoisi sen tuhoutuvan. On siis jotain sanottavaa. Ja neuvoteltavaa. On rakennettava rintamia ja selitettävä A:lle, mitä B oikeastaan tarkoitti. Se on minun työtäni. |
= = = = = = = = = =